Heips! En ole vähään aikaan kirjoittanut. Syy on outo ; pelkäsin, että totun taas meksikolaiseen elämään ja koen hirveän emotional break downin kun tulen takaisin. Vaikka oleskelen pää osin eri paikassa kuin vaihtovuoteni aikana on arkeen ja rutiinin todella helppo päästä kiinni. Liiankin helppo. Kaikki paikan nimet ovat tuttuja ja tuovat mukanaan muistoja ja reittejä. Osaan jopa melkein suunnistaa aina välillä.
Tässävaiheessa jo iso hatunnosto Chilangoille (=mexico cityläinen), jotka osaavat suunnistaa hyvin, ottaa oikeat bussit, taksit ja lähteä pois oikealla kohdalla.

Nyt on siis melkein kaksi viikkoa kulunut entisestä blogipäivityksestäni, melkein sama määrä aikaa on jäljellä.
Olen käynyt katsomassa taas kaksi leffaa : Monsters Universityn, jonka kävin katsomassa Luisin, tämän 7v siskon Sofian ja 3v siskontyttö Estefanian kanssa. Näin kyllä leffasta vain noin 2/3, koska ramppasin pikkutyttöjen kanssa vessassa.
Jos en ole maininnut aiemmin nämä kaksi prinsessaa ovat ehkä mailman ihanimmat pikkutytöt!
Käytiin myös minä + host sisko, Luis + Luisin poikakaveri porukka, (jotka tässä vaiheessa varmaan pitäisi jo nimeltä mainita: Hector, David, Misael ) katsomassa World War Z, joka on Brad Pittin tähdittämä jenkki zombiemaailmanloppu leffa.
Elokuva loppui jotenkin näin: "Kaikki on nyt kuitenkin hyvin. Maailma on pelastettu blah blah blah.
Mexico City on kuitenkin menetetty tapaus" xD
Hirveä naurupurkaus repesi salissa siinä vaiheessa.
Elokuva oli tuota lukuunottamatta huono, en suosittele.
Samana päivä shoppailtiin host siskon kanssa hieman, mukaan tarttui kiilakorkokengät.

Hosteillakin olen käynyt kahdesti: kerran Host Maman luokkakokouksessa syömässä Pozolea :3 mmmmm...Pozolea!
Ja erikseen olin siellä yhden yön ja katsottiin siskojen kanssa leffoja. Vanhimman host siskon leffa hyllysta löytyi Joulupukki ja noitarumpu, jonka annoin hosteille vuonna kivi ja keppi. Päädyttiin katsomaan se enkuksi dubattuna, kun kukaan host sisko ei ollut sitä vielä nähnyt.
Hän tykkäsi siitä paljon!!
Coyoacanissa olen myös aika paljon kierrellyt Luisin ja host sisko Zamin kanssa.
Luisin kanssa yksi päivä kierrettiin ympäri iki ihana Coyoacanin taide bazaari, jota olen ikävöinyt yli kaiken.
Mukaan tarttui 5 korvakorut xD 200 pesolla eli 11 eurolla !!! :D

Sitten yksi lauantai koitti yksi pahimmista peloistani : Luisin suvun tapaaminen.
Mentiin tämän isänäidin syntymäpäiville, jossa oli ainakin 30 sukulaista. Luisin perhe on VALTAVA, sillä isällä on 9 sisarusta ja äidillä suurinpiirtein samanverran. Lisäksi he ovat kaikki todella läheisiä.
Vierailu meni ihan hyvin vaikka pelkäsinkin paljon rasisti isoisää.
Juttelin jopa parin tädin kanssa ja yritin leikkia yhden pikkulapsen kanssa.
Yksi pikkutyttö tosin suuttui minulle, koska olin vaaleampi kuin hän ( hän oli tähän asti ollut suvun vaalein)
Kahvit kaadoin kyllä komeasti pöydälle -.-'
En ole varmaan ikinä ollut niin paniikissa kuin sen mummon synttäreillä, onneksi se on ohi.

Tänään näin aikalailla samat sukulaiset uudelleen, sillä Luisin vanhempi sisko oli munuaiskivien poistoleikkauksessa, ja tottakai hirveä lauma sukulaisia tuli tueksi.
Tälläkertaa meni jo paremmin ; Estefania ilmoitti komeasti kaikille kuinka Reeta on hänen hyvä ystävänsä ( monet sanovat mua täällä Reetaksi) ja juttelin kauan Luisin asianajaja tätien kanssa kertoen Suomesta, vaihtovuodestani, opiskeluistani jne...

Lisäksi Luisin kielikoulun rehtori passitti minut tänään Luisin englannin tunnille apuopeksi :3 kyseinen rehtori luulee minua edelleen jenkiksi, vaikka olen puhunut hänen kanssaan suht paljon..


Lopuksi haluan valittaa Meksikon liikenteestä. Nyt ajokortin omaavana olen kiinittänyt siihen enemmän huomiota.
Ensinnäkin Ranskassa huomasin, että ranskalaisilla on joku liikenneympyrä fetissi ; niitä oli siellä ihan SAIRAASTI.
Mexico Cityssä en ole törmännyt vielä yhteenkään O.O SIIS OIKEESTI!!
Lisäksi etuajo-oikeutettukaista merkki puuttuu täältä aivan kokonaan!! Eikä kolmioitakaan liikaa ole.
Lisäksi pysähtyminen kielletty on tämännäköinen:

Netistä löysin myös muita kuvia, joita liitän tähän koska en ole omia oikein ottanut :P pari hauskaa videota kyllä löytyy mutta en jaksa laittaa niitä tänne (kestää ihan sairaasti) näette ne sitten kun tulen kotiin :)

hallintoalue Magdalena Contreras, jolla Luis asuu on aika vuoristoista ja tämän näköistä. Nuo talontäyteiset vuoret ovat upean näköisiä yöllä!!

Vaikka Coyoacan on kauniimpi ja pidän siitä enemmän löytyy Contrerasilta yksi asia johon vaihtarivuoteni aikana rakastuin.

METSÄ

Nimeltä los Dinamos, jossa voi oikeasti unohtaa olevansa suurkaupungissa....

En ole siis tehnyt oikeen mitään turisti kamaa vielä, suunnitelmissa on ollut käydä yhdessä taidemuseossa, johon ehkä huomenna jo mentäisiin.

RANDOM KUVIA RANSKASTA

Daphnén talo

Minä + ranskalaisia Parc Asterixissa

Joku iso avaruusraketti ilmailumessuilla

Kuvankaunis Provins

Asterix vartioi puistoaan

Maailman söpöin kirjakauppa

50th international Paris Airshow

Muistaako kukaan muu sitä ihanaa Asterix tarinaa johon tämä talo liittyy??

Meksiko ! ^_^

VAROITUS! Tää päivitys on paskaa suomea koska mun aivot on ihan sekasin englannista, ranskasta ja nyt espanjasta...

Ensiksi pitää kuitenkin puhua hieman vielä Ranskasta.
Viimeisenä päivänä siellä meninkin sitten yksin Val D'europe nimiseen ostoskeskukseen.
Ilman karttaa tai mitään tietoa millainen se on ja missä se on, muutakun että sen on pakko olla Val d'europe juna pysäkin lähellä.
Tottakai tulin ulos väärällä puolella pysäkkiä ja päädyin jonnekkin korpeen. Sitten aloin etsimään jotakin rakennusta joka näyttäisi ostoskeskukselta. Mutta tottakai etsin jotain, joka Suomessa menisi ostoskeskuksesta.
Päädyin paikallisen sairaalan pihaan!! -.-

Okei sitten kyllä löysin oikean paikan ehkä vartin etsimisen jälkeen. Shoppasin, sain tilattua itse ranskaksi ruokaa ja stalkkasin suomalaisia turisteja.
Olin kyllä huomannu, että olin ranskassakin melkein aina ainut blondi, mutta seurassa liikkuessa ei tapahtunut mitään.
Yksin oli AIVAN eri juttu O.O
Siis oikeasti !!
Meksikossa olin tottunut vislailuun, huuteluun ja ehkä joskus joku vastaan tulija iskee silmää.
Ranska oli toinen juttu!!
Ne tulee päälle !!
Sain ainakin 10 silmän iskua, joku tyyppi tuli puhuun ja yksi seuras puhuen jotain aina metroasemalle asti.
O.O
O.O
Mutta selvisin....

Ranskasta vielä sen verran että ne syö ankkaa ja lammasta iha koko aja. Ankka on iha sika raskasta...

Mutta nyt olen sitten jo Meksikossa :D
Lento meni hyvin, olin ystävällisen espanjalaisen homoparin vieressä.
Tosin ikkunapaikalla -.- okei oli ihan kiva katsoo maisemii joskus, mutta 10 tuntia !! -.-
Kävin kyllä sitten kerran jalottelemassa...

Kentällä mua oli vastassa poikaystäväni Luis perheineen; siis mukana oli vanhemmat, isosisko, sen tyttö, pikkusisko ja yksi serkku. Siitä mentiin suoraan syömään tacoja :3
Että mulla oli niitä ikävä! Vielä kun saan jostain lautasellisen pozolea niin olen onnellinen!
Tuli jo vähän sellainen APUVA olo O.O tuun tuntemaan niin paljon sen perheen jäseniä, ja sillä niitä riittää! Siis varmaan jotain 50 serkkua tai vastaavaa...
Ja tunnen oloni niin pitkäksi.
Kaikki sanoo, että Luis on kasvanut sillä ollaan nyt ihan saman pituisia.
Mutta olen päätä pitempi sen äitiä! :D
Tykkään Luisin kodista ihan sikana, se on pieni talo rumemmalla alueella, kun Coyoacan (alue jossa asuin vaihtari vuoteni) mutta se on kotoisa.
Mun hostien talo oli tosi "just for looks" ja kauheen hotellimainen, plus vessat ei ikinä toiminut. Täällä onneksi toimii :3

Lisäksi tää Luisin 8v pikkusisko ja 2v siskon tytär on YLISÖPÖJÄ! Pikkusisko oli piirtänyt mulle ihanan piirrustuksen ja tänä aamuna näytti mulle sen kouluvihkoja ja selitti kaikkee ja "opetti" mua pirtää jotakin sen koulu juttuja ja niitten koululeikkeja.
Sitten tää pienempi. Se puhuu vielä sellasta "vauva espanjaa" jota mun on tosi vaikee tajuta...
Lisäks se sanoo mua KASIAksi :D eilen illalla se änkes meidän huoneeseen ja tanssi täällä tunnin ajan :P se oli kattonu jotain lasten tanssi ohjelmaa ja hoki:
"Caida del muerte" vapaa käännös kuoleman kaatuminen ja kaatuili taiteellisesti maahan.
Se on oikeesti yks söpöimmistä kersoista joitan olen kohdannut.

Siis keskiviikkona aikalailla nukuin paitsi illemmalla menin Luisin mukaan sen enkun kurssille ja jäin aulaan sitä odottamaan.
Sen paikan johtaja tuli sitten kysymään multa englanniksi, että olenko muka paikallinen ja kun vastasin sujuvasti se tarjosi mulle töitä.
Kohteliaasti kieltäydyin.

Torstaina Luis meni vielä "kouluun" (joillekin saatanan ekstra kursseile yliopistoa varten)
Ja menin hosteille.
Ilmoitin heille, että tulen aamu 8 mutta kun saavuin aamu 8 kukaan ei ollut kotona ( vanhemmat oli heittämässä pikkusiskoja kouluun) paitsi vanhin host sisko täysin unessa, koska kaikki oli ollu silleen että " ei se ikinä täällä heränny niin aikasin, se tulee kuitenkin joskus 10" . Kyllä se sitten lopulta unenpöppörössä tuli avaamaan mulle oven...
Vaikka en aina tullut host maman ja siskon kaa toimeen heti kun näin ne tajusin kuinka hirvee ikävä mulla kuitenkin oli ollut niitä molempia...
Varsinkin kolmea ihanaa host siskoani <3
Kun pikkusiskon viimein tuli koulusta kotiin ne juoksi halaamaan mua niin lujaa, että perheen kissa jäi jalkoihin ja vinkaisi sika pahasti.
Käytiin vanhimman host siskoon kaa hakee mulle Coyoacanin keskustasta churro :3 ( NE ON MAAN PARHAAT CHURROT!) ja hengasin siskojen kaa päivän. Sovittiin että menen sinne su-ti ; en jaksa pakata matkalaukkuani niin menen vain pariksi yöksi.

Perjantai oli ehkä tän reissun paras päivä tähän asti.
Luisilla oli viimeinen ekstra koulupäivä ja menin sen mukana rakkaalle koulullemme CCH surille, jossa olin sopinut näkeväni yhden parhaista kavereistani Gabrielin kello 9 aamulla.
Herra Gabriel on aina jokapaikasta myöhässä, niin oli tälläkin kertaa ; kun kello tuli puol 10 päätin mennä Luisin kanssa koulu alueen sisälle, jonne minut ihme kumma päästettiin ilman "kouluhenkkareita"
Odotin siellä kierrellen aluetta ja muistellen ihanaa vaihtovuottani noin tunnin ajan, kunnes Gabs soitti ja ilmoitti VIHDOIN olevansa paikalla. Siihen mennessä olin syönyt sen tuliassuklaista raivopäissäni jo puolet. MUHAHAHAA

Jälleen näkeminen oli taas ihana. Meksikoon jäi minulta kolme ihmistä joille kerroin kaiken ja jotka lasken minulle TOSI läheisiksi ja Gabs oli todellakin yksi heistä.
Mentiin Starbucksiin, hengattiin ostarilla, juoruttiin ihan sikana, sitten mentiin CU ( ylipisto kampus alue) joka on rauhaisa, mutta ihanan urbaani hengaus paikka. Siellä syötiin Arkkitehtuuri alueen ravintolassa, koska Gabs aloittaa arkkitehtuurin opinnot syksyllä.

Siitä jatkettiin sitten San Angel nimiselle alueelle, jossa olin sopinut näkeväni Luisin ja vanhimman host siskoni ja pari Luisin kaveria. Gabs lähti kotiin ja me muut jatkettiin illanviettoa karaokeen.
WTF? Minä karaokessa -.- kun kuulin idean olin sillee että ei tuu onnistuu en saatana laula tai tanssi; jotenkin kuitenkin päädyin tekemään molempia.
Porukka oli aivan mahtava, Luisin kaverit on ihania ja yksi heistä laulaa jumalaisesti. Laulettiina aikalailla host siskon jaa enkuks duettoja, mutta lopulta laskuhumalassa youtuben avulla lauloun yksin Jonna Tervomaan version biisistä "Rakkauden Haudalla" . Siis tein tuon Meksikon yössä paikallisessa karaoke raflassa, joka oli täynnä Mexicaanoja... Sain kyllä tosi positiivisen vastaanoton xD
Taas yksi kokemus jota en ikinä unohda !!! :D Ja tuosta on ihan sikana kuvia...

Monet muut lauloivat salsaa jolloin meidän pöydästä yli puolet alkoivat tanssimaan.
En ole maininnut, että Luis on tosi hyvä tanssija ja yrittää aina opettaa mua. Opin hitaasti ja vastentahtoisesti, mutta kyllä opin ja tuonakin iltana tanssin vähän.

(loppu kirjoitettu meksikolaisella koneella)

Lauantaina oli Luisin ja taman poikaporukan maalaus/piirrustus tunti. Kaikki kolme niista maalaa ihan sika hyvin..tiedan pitaisi saada tanne kuvia...
Kaytiin myos katsomassa Man of Steel jonka olin jo pitkaan halunnut nahda.

Sunnuntaina tulin hosteille, jossa aion olla kaksi yota.
Tuntuu oudolta olla taalla, MIKAAN ei ole muuttunut. Mulla on vielakin oma sama pyyhe kylpparissa ja yhden makuhuoneen ovessa lukee Kaisa. Olen edelleen kuin perheenjasen, joka on mukavaa.
Sunnuntana kaytiin hyvassa buffetissa syomassa, ja katsottiin vanhimman siskon jaa leffoja ja juoruttiin.
Sama linja varmaan jatkuu maanantaina ja tiistaina.


Olen myos tehnyt jo kaksi pelottavaa meksikolaista asiaa.
Varmaan mainitsin vaihtariblogeissani kuinka ihmiset matkustaa taalla lavaautojen lavoilla, jotenkin eilen paadyin sinne.
Ei siina muuten mitaan, panikoin kylla pahasti (auto tosin oli hyvakuntoinen)
mutta kun paastiin Perifericolle joka on DF parhaita ja vilkkaimpia ajovaylia ( siina on kolme ¨kerrosta¨) niin nopeus kiihtyi lahelle 100. Siina vaiheessa pelkasin kuollakseni.
Lisaksi tuolle Perifericolle on rakennettu vastikaan se kolmas kerros, jonka takia jalankulku siltoja purettiin ja ne on vielakin valiaikaisessa tilassa.
Elikka osa niista on tosi heikossa hapessa huojuvia metalli hokotyksia, joiden alta menee hirvee liikenne  joka iheuttaa sen etta ne tarisee ihan helvetisti.
Lauantaina sitten taman Luisin poikaporukan kanssa mentiin yhden tollaisen sillan yli.
Olin ihan paniikissa ja tarrasin milloin kaiteesta ja milloin niista.
Mutta selvisin hengissa :D


Kaikki hyvin Meksikossa :)
Kaisa
aka Kasia

Löysäilyä, kiirettä, Axterixia, Juhannusta ja jousiammuntaa...

Ihan ensiksi anteeksi jo etukateen taman paivityksen hirvea suomenkieli. Oman koneeni netti ei suostu toimimaan taalla talossa, jossa "asun" joten kirjoitan ranskalaisella koneella ja nappaimmistolla. Tuossa myos syy siihen miksi en aiemmin ole paivitellyt..

Elikka nyt viedaan jo aika viimesia Ranskassa. Minulla on viela huominen jaljella ja sitten nokka kohti Meksikoa :D

Elikka nyt siihen mita olen tehnyt!
Niinkuin viime paivityksesta huomasi kaksi ensimmaisa paivaani taalla olivat TAYNNA ja super kiireisia, joten keskiviikko otettiin ihan sika iisisti.  Suunnitelmissa oli menna illalla jousiampumis harjoituksiin ( daphnen harrastus) mutta hirvea ukkonen iski paalle, eika haluttu lahtea talosta.
Tuo paiva oli kuitenkin myos kiva ja siina korostui syy miksi oikeasti olemme Daphnen kanssa hyvia ystavia : meilla on TAYSIN samat kiinnostuksen kohteet. Koko paivan katsoimme eri sarjoja, leffoja ja pelasimme simssia :P

Torstaina sitten jo uskaltauduttiin ulos. Daphnen piti kayda vanhassa koulussaan tapaamassa yhta vanhaa opettajaa. Koska koulu oli sisaoppilaitos tavattiin myos paljon hanen kavereitaan.
Vaikka minun osaltani vierailu oli aika tylsa, oli se silti mieleen painuva : en ole ikina kaynyt sisaoppilaitoksessa tai ranskalaisessa koulussa.
Voin sanoa vain sen etta se oli KARU! 
Koulu rakennuksena oli pliisu ja sisaoopilaitoksen  6 hengen makuuhuoneet tosi karuja ja laitosmaisia. Koulu henki tuntui tosin olevan katossa! Vaikka taalla onkin nyt "Bac" eli ylppari aika.

Paluumatkalla haluttiin kuulemma valttaa 45min kavelymatka ja kierrettiin hirvea lenkki metrojen, RERien ja bussien kanssa. Siis oikeesti, mentiin Seinen yli 4 kertaa. En kylla valita, sainpahan katsoa maisemia.
  Myohastyttiin sitten viela bussista ja jouduttiin odottamaan tunti seuraavaa. Daphnen koti sijaitsee siis siella Touquinissa, jonka lahin RER pysakki ( paikallinen juna) on PARC DISNEYLAND!
Oon siis kavellyt sen sisaantulo alueen ohi varmaan 10 kertaa..
NIIN SIIS kun myohastyttiin paatettiin sit akkia kayda Disneylandin mcdonaldista hakee jatskit ja juomista.
Jo kun kuulin ton idean Daphnen suusta tajusin kuinka absurdilta se jotenkin kuulosti.
"Hakee Disneylandista jatskit??"
Oon sita sukupolvee joka on kasvanut disney VHS:ien kanssa joiden mainoksissa oli AINA se Pariisin Disneylandin mainos, jossa oli se mummo, mikkihiiri ja kersa joka halus silta hiirelta nimmarin mutta sen lyijykynan lyiji katkes jne
Aina pienena halusin Disneylandiin ja palvoin ideaakin siita. No, paasinhan sinne viime vierailulla ja oli niin taydellinen paiva etta ei tarvitse pitkaan aikaan paasta takaisin :)
Talla reissulla haettiin sielta siis vain jatskit ja katsottiin kaikkia onnesta soikeita lapsia ja turisteja.
En vielakaan paase yli siita miten arkinen toi naapurin Disneyland on taalla...

Perjantaina vuorossa oli Provins! Joka on tassa lahella oleva toinen pikku kyla, jossa olen kaynyt aiemmin talvella, mutta jossa kylla kannati kayda nyt uudestaan silla kyla on tunnettu ruusuistaan ja "keskiaikaisuudestaan" .  Siella jarjestetaan joka vuosi "keskiaikaisjuhlat" joissa ihmiset pukeutuu ja tekee kaikkee teemaan liittyvaa.
Kyla on taynna kaikkea ruusuihin ja muihin maatalous, sisustus ja puutarha asioihin liittyvia pikkukauppoja. Ja paikka olisi varmaan tuollaisten asioitten harrastajan paratiisi.
Muistan viimekerrallakkin miettineeni etta aitini pitaisi olla taalla, se pyortyisi onnesta :)
Paikka on kylla taivaallinen myos minulle ja sielta tarttui mukaan vaikka mita ruusuteemaista., jotakin myos aidille ettei siella kotona pyorry kateudesta ;)
Koska paiva oli suht kylma nautimme ruusujatskien ( paikallinen super herkullinen erikoisuus) sijasta ruusuhillo taytteiset crepit.
Perjantai iltana matka jatkui Daphnen aidin ja taman miestystavan talono, jossa olimme yota.
Katsottiin jtn leffaa ranskaksi ja iltakavelylla koirien kanssa olessa vastaan tuli bambi :) Olen siis aika korvessa taalla koko ajan..mutta tykkaan!
Sitten aamulla paikalle tuli myos miesystavan puoliksi chilelainen poika.
Lauantai aamupalapoyta keskusteluista tuli hauskaa kun mina ja Daphne puhuttiin englantia, mina ja se chilelainen espanjaa, Daphnen aiti ja hanen miesystavansa puolaa ja kaikki muut toisilleen ranskaa..huh...

 Lauantai oli yhta KIIRETTA mutta silti hyva paiva. Aamulla Daphnen aidilta lahtiessamme ajoimme kanan paalle. Sille ei kylla onneksi kaynyt mitaan.. Mitas kaveli keskella tieta!
Siita matka jatkui vihdoin jousiampumis treeneihin, jossa oltiin yli 4 tuntia...Minakin jain siihen lievasti sanottuna koukkuun; etta jos joku tietaa alan harrastajia Suomesta kertokaa!
Se oli siis eka kertani jousiampumassa, olen varmaan joskus vuonna x leirikoulussa sita kerran kokeillut joillakin halpis jousilla mut nyt kyseessa oli PRO jouset, PRO opettaja ja PRO rata.
Alku oli hieman kankeeta; Daphne yritti selittaa minulle jtn englanniksi ja PRO-lihaskimppu-Hawkeye opettaja ranskaksi. Minua hieman jannitti eika asiaa auttanut se, etta koko jousiampuja clubi piti tata ulkolaisen opetussessiota niin kiinnostavana, etta  tulivat parveilemaan ymparille.
Mutta jousiampuminen on IHANAA! Kun alussa sanoin etta minun ja Daphnen kiinnostuksen kohteet ovat samat en liioitellut ; jos toinen esittelee toisen jollekkin asialle toinen aika varmasti ihastuu myos siihen.
Tuo Lauantai oli taalla ns Juhannus ja Touquinin kyla piti kylabileet; halpaa ruokaa ja juomaa ja palokunnan valvoma super kokko. Hirveessa kiireessa juostiin  sitten sinne jousiampumisen jalkeen. ( pitaa mainita etta pienemman bussirahan tarpeessa kaytiin kiireessa ostamassa Disneylandista taas ylihintainen kokispullo, taas niin kasittamatonta mulle)
Ilta oli KYLMA ja sateinen, tapasin MONIA ihmisia, joista monilla oli tarkka kasitys kuka olen. Kuulin monia hassuja kysymyksia joista mainittavan arvoinen on :" Onko suomenkieli muka eri asia kuin englanti?"
Tokko ranskalla yritin kovasti talle vanhalle rouvalle selittaa, etta kylla. Toivottavasti meni perille.
Ranskan taitojeni vahaisyys, kylmyys ja sade vahan haittasivat iltaani, mutta kokko oli kylla upea!

Tanaan sunnuntaina Daphne, mina ja pari eilisissa juhannusjutuissa tapaamaani Daphnen kaveria suuntasimme kohti Parc Asterixia! Joka on siis Disneylandin tapainen huvipuisto/teemapuisto mutta Asterixin kanssa.
Mentiin porukalla autolla ja eksyttiin pahasti menomatkalla, koska kartturiksi valittu tytto oli PASKA hommassaan.
Paastiin kuitenkin lopulta perille ja suunnattiin suoraa vesilaitteisiin. Paiva oli kylmahko ja olin hyvin negatiivinen tuosta vesilaite valinnasta. Kastuttiin ihan lapimariksi, mutta itse onneksi kuivuin nopeasti; Daphne taas ei.
Yritin myos ekaa kertaa KUNNOLLA puhua ranskaa pitkin kokonaisin lausein. Tulin melkein ymmarretyksi ja toisella kerralla jo kokonaan. Olen kovin ylpea tuosta saavutuksesta :) tulee mieleen Meksiko vaihto vuoteni alku ajat ja tekisi mieli jaada viela vaikka 4 kuukaudeksi, koska tiedan miten paljon kielitaitoni kehittyisi siina ajassa.
Parc Astexirista mukaan tarttui JATTIKOKOINEN maailman ihanin teemuki. Voi kunpa saisin sen kotiin ehjana..
Paluumatkalla menomatkan paska kartturi ei enaan tullut meidan kanssa samaa matkaa.
Niinpa Daphne lupautui kartturiksi; hanen puhelimensa GPS kuitenki jokki pahasti joten toimin co-kartturina puhelimeni kanssa. Puhelimeni GPS oli suomeksi, josta kaansin sen englanniksi, josta Daphne kaansi sen kuskille ranskaksi.
Loppumatkasta yksi kanssamme takapenkilla ollut poika ilmoitti jo osaavansa pari sanaa suomea.

Huomenna on siis viimeinen paivani taalla... :S Daphnella on toita ja minun piti keksia itselleni tekemista.
Olen koko matkani talla elanyt muiden suuntavaistolla ja muiden vastuulla. Huomenna olen menossa yksin Louvreen katsomaan yhta kiertavaa hyvan kuuloista nayttelya ja mahdollisesti kiertamaan lahi alueita. Pelottaa mutta mun on pakko itsenaistya.
Oke, onhan yksin matkalle lahteminenkin itsenaistymista, mutta silti!

Kuulette sitten toilailuistani ensi paivityksessa joka tulee sitten jo Meksikosta :)
Lupaan myos laittaa niita kuvia :P olen meinaan muistanut niita ihan ottaa!!

Kaisa
Tai niin kuin ranskalaiset sanoo;
Keiza

KESÄ !! + matkat

Elikkä lupasin taas aktivoitua kesäks, koska olen menossa takaisin Meksikoon Pariisin kautta, jossa aion olla myös viikon verran.

Eilen elikkä 17.6 saavuin Pariisiin lennolla, jonka aikana oli ihan hirveästi turbulenssia...Joten myöhästyneen lennon takia minulle ja minua vastassa olleelle ihanalle Daphnélle (ranskalainen kaverini) tuli hirveä kiire, sillä Daphnén piti keretä illaksi töihin
Suunnitelman mukaan hän heitti minut yhdelle kaverillenssa aikalailla keskelle Pariisia, sillä aikaa kun  meni töihin.



Tämä kaveri paljastui boheemi, hippi, taiteilij tyypiksi, jolla oli kylässä toinenkin kaveri.
Siinä sitten vietin iltaa hippiranskisten kanssa ja yritin sönköttää jtn ranskaksi :)
Tehtiin ruokaa, siemailtiin viiniä, syötiin patonkia, kuuneltiin reggaeta ja yriteltiin jutustella jtn silläaikaa kun kaksi kahelia kissaa juoksi ympäriinsä.
Rakastan joutua tollasiin outohin, itselle uusiin tilanteisiin ja kiva ilta olikin !! :)

Tyypin asunto oli aivan sika ihana omasta mielestäni!! Keskellä Pariisia boheemisti sisustettu kerrostaloyksiö. Otin myös pari kuvaa kämpästä, jotka tulevat tänne jossain vaiheessa.


Sitten matka jatkui Daphnén kotiin noin tunnin päähän Pariisista. Tämä talo on yli ranskalainen. Siis jotakin jota odotat löytäväsi ranskan maaseudulta.

Rankka päivä. Panikoin jo etukäteen paljon lennoista ja matkoista ja

painavan, suuren ja vaikeasti liikutettavan matkalaukun raahaminen +27 asteisen Pariisin metrossa ei ole kivaa!! Kirjoitan tätä aivan uupunena, mutta onnellisena :)

Tästä on hyvä aloittaa kesän seikkailut :)

Seuraava päivä elikkä tiistai oli hieman hankala. Aamulla oli 8 herätys ja lähtö kohti Pariisin kansainvälistä ilmailunäytöstä. Päivä oli TUKALAN KUUMA !! Mittari näytti 36 yhdessä vaiheessa...
Tuo ilmailu juttu oli upea. Siellä oli paljon erillaisia lentokoneita näytillä ja lentelemässä. Olisin varmaan saanut sieltä enemmän irti, jos tajuaisin niistä koneista enemmän, mutta oli se paikka silti  mahtava.
Israelilla oli tosin huolestuttavan paljon sotakalustoa näytillä.

Koska oltiin koko päivä ulkona ja sitä varsinaista lentonäytöstä sai odottaa muutaman tunnin, paluu matkalla minulla oli hieman heikko olo.
Ekasta metrosta selvisin hyvin, muttaku toinen tuli niin minulle tuli yhtäkkiä huono olo.
Kuulemma tuuperruin tuon metron lattialle heti astuttuani sisään.
Oma ensimmäinen muistikuvani on metron sisältä. Istuin penkillä ja parikymmentä ranskalaista katto mua suurin silmin O.O
Oli siinä sitten Daphné ja sen isäkin, jotka olivat mut siihen penkille auttaneet ja pitivät musta hyvän huolen :)
Silti varmaan yksi elämäni huvittavimpia kokemuksia... xD

Random juttuja Ranskasta:
Jokapuolella on unikkoja
Oon siis Touquin nimisessä pikku kylässä 60km Pariisista. Täällä on 1000 asukasta ja LIIKENNEVALOT !!
Siis oikeesti tossa TYHJÄSSÄ keskustassa on yhdet pienenpienet liikennevalot jotka toimii 24h ja ihmiset ihan oikeasti käyttää niitä vaikka ketään muuta ei ole varmaan 100m säteellä niistä!! SÖPÖÄ <3
Söpöä on myös se on aamulla avaat oven ja rouva kana änkee sisään...:P

Kuvia tulee seuraavassa päivityksessä! Mun piti vain saada tää kaikki kirjattua ylös kun vielä muistan.

Kaikki hyvin Pariisissa ! :)
T. Metroihin pyörtyilijä

Ruta Mayalle :P

Elikkä huomenna alkaa sellane noin 2 viikon mittainen AFS:n järjestämä matka, jonne melkeen kaikki vaihtarit on menossa.
Eilen oli mun viimeinen koulupäivä ja oli hieman haikeaa. Oon varmaan monta kertaa sanonu, että tykkään mun koulu alueesta täällä ihan hirveesti ja tuli tosi surullinen olo kun sieltä pois kävelin....
;( Muuten viimein mulle annettiin koulun sellanen oppilaskortti, jolla oisin saanu kirjoja koulun  kirjastosta lainattua ja silleen -.-
Joitain kavereita aion vielä lomalla nähdä...
Tässä kun lähtö lähestyy (puuttuu kai 1kk ja vähän päälle)
oon alkanu muitaki asioita joita tulee ikävä miettimään.

CAFE EL JAROCHO! On tän mun asuinpaikan Coyoacanin erikoisuus. Se on kahvila merkki ja niitä löytyy vain Coyoacanista. Mutta täällä niitä onkin joka kulman takana.
Suomessa en ole IKINÄ kahvista tykänny ja täällä mut pakotettiin Jarochoo juomaan ja rakastuin ihan täysin <3

Coyoacanin taide Bazaari.
Tänne mennään aina viikonloppuisin sillon tällön siskon kaa ja aina tarttuu mukaan jotain :P
Ja Coyoacanin keskuksen täytetun churrot on kans Mexico Cityn parhaimpii <3

Jalisco

Nyt on loma sitten ohi. Koko lomaviikko oltiin siis Jalisco-osavaltiossa, joka ei ihan turvallisinta Meksikoa ole. Meksikon AFS kuulemma oli sanonut, että meitä ei saisi sinne viedä, mutta kun se AFS täällä toimii niin hyvin, että mulla ei edes koordinaattoria ole -.-'
Oltiin siis siskon poikaystävää katsomassa, joka meinasi sitä että isoin sisko oli sen kanssa kaikki päivät ja minä jäit pikkusiskojen vahdiksi :) Hauskaa oli!

Äidin lukio aikainen kaveri asuu siellä ja oli menossa lomaksi perheensä kanssa pois kotoa joten vuokrattiin niiden jättitaloa.
Josta sitten isosiskon kaa löydettii torakoita :O Just meidän huoneessa!
Sisko juoksi ympäri huonetta, kijlu ja heitti niitä saippualla. Minä rohkeana murhasin viisi laudan palasella. Tosin niitä oli ihan hirveästi!! YÖK!

Vierailtin Guadalajaran keskustassa ja monissa pikku kylissä. Jaliscon osavaltiosta löytyy myös nimittäin Tequila! Joka on kylä, josta Tequila on kotoisin (yllätys, yllätys!) Ja sen lähellä olevassa Tequila tehtaassa käytiin.
Sitten käytiin myös Eurooppalaisten valtaamassa pikku kylässä nimeltä Ajijic. Minä rakastuin paikkaan <3 Vaikka oli siellä aika paljon jenkkejäkin :P
Se oli siis kylä Meksikon suuremman järven Chapalan rannalla. Siellä asukkaista noin puolet oli Eurooppalaisia tai Usalaisia ja niillä useilla oli ravintoloita tai kauppoja. Eurooppalaiset eläkkeelle jääneet hienostorouvat sai mut nauraa aikas paljon xD Ja oli myös saksalais pappoja, jotka ajelivat avoautoilla kuunnellen "I'm Sexy and I know it" biisiä täysillä!! :D
Haluun niin sinne asuun kun jään eläkkeelle!!!!!

Kuvia :

Minä Guadalajaran kirkossa :P

Jonneki tanssi esitykseenki eksyttiin

Guadalajaran kaupungin symboli

Kuvia tequila tehtaalta :P noita putkia pitkin ne siirtelee viinaksian ympäri tehdasta

Tällaseen uuniin agave kasvin (se kasvi joska tequilaa siis tehdään) juurten palat laitetaan päiviksi valmistusprosessissa.

Mun oma kamera ihanasti poisti kuvia -.- Joten Ajijicin ihanasta kyläisestä mulla ei ole mitään! :( :O Mutta googlesta jotakin löysin