Heips! En ole vähään aikaan kirjoittanut. Syy on outo ; pelkäsin, että totun taas meksikolaiseen elämään ja koen hirveän emotional break downin kun tulen takaisin. Vaikka oleskelen pää osin eri paikassa kuin vaihtovuoteni aikana on arkeen ja rutiinin todella helppo päästä kiinni. Liiankin helppo. Kaikki paikan nimet ovat tuttuja ja tuovat mukanaan muistoja ja reittejä. Osaan jopa melkein suunnistaa aina välillä.
Tässävaiheessa jo iso hatunnosto Chilangoille (=mexico cityläinen), jotka osaavat suunnistaa hyvin, ottaa oikeat bussit, taksit ja lähteä pois oikealla kohdalla.

Nyt on siis melkein kaksi viikkoa kulunut entisestä blogipäivityksestäni, melkein sama määrä aikaa on jäljellä.
Olen käynyt katsomassa taas kaksi leffaa : Monsters Universityn, jonka kävin katsomassa Luisin, tämän 7v siskon Sofian ja 3v siskontyttö Estefanian kanssa. Näin kyllä leffasta vain noin 2/3, koska ramppasin pikkutyttöjen kanssa vessassa.
Jos en ole maininnut aiemmin nämä kaksi prinsessaa ovat ehkä mailman ihanimmat pikkutytöt!
Käytiin myös minä + host sisko, Luis + Luisin poikakaveri porukka, (jotka tässä vaiheessa varmaan pitäisi jo nimeltä mainita: Hector, David, Misael ) katsomassa World War Z, joka on Brad Pittin tähdittämä jenkki zombiemaailmanloppu leffa.
Elokuva loppui jotenkin näin: "Kaikki on nyt kuitenkin hyvin. Maailma on pelastettu blah blah blah.
Mexico City on kuitenkin menetetty tapaus" xD
Hirveä naurupurkaus repesi salissa siinä vaiheessa.
Elokuva oli tuota lukuunottamatta huono, en suosittele.
Samana päivä shoppailtiin host siskon kanssa hieman, mukaan tarttui kiilakorkokengät.

Hosteillakin olen käynyt kahdesti: kerran Host Maman luokkakokouksessa syömässä Pozolea :3 mmmmm...Pozolea!
Ja erikseen olin siellä yhden yön ja katsottiin siskojen kanssa leffoja. Vanhimman host siskon leffa hyllysta löytyi Joulupukki ja noitarumpu, jonka annoin hosteille vuonna kivi ja keppi. Päädyttiin katsomaan se enkuksi dubattuna, kun kukaan host sisko ei ollut sitä vielä nähnyt.
Hän tykkäsi siitä paljon!!
Coyoacanissa olen myös aika paljon kierrellyt Luisin ja host sisko Zamin kanssa.
Luisin kanssa yksi päivä kierrettiin ympäri iki ihana Coyoacanin taide bazaari, jota olen ikävöinyt yli kaiken.
Mukaan tarttui 5 korvakorut xD 200 pesolla eli 11 eurolla !!! :D

Sitten yksi lauantai koitti yksi pahimmista peloistani : Luisin suvun tapaaminen.
Mentiin tämän isänäidin syntymäpäiville, jossa oli ainakin 30 sukulaista. Luisin perhe on VALTAVA, sillä isällä on 9 sisarusta ja äidillä suurinpiirtein samanverran. Lisäksi he ovat kaikki todella läheisiä.
Vierailu meni ihan hyvin vaikka pelkäsinkin paljon rasisti isoisää.
Juttelin jopa parin tädin kanssa ja yritin leikkia yhden pikkulapsen kanssa.
Yksi pikkutyttö tosin suuttui minulle, koska olin vaaleampi kuin hän ( hän oli tähän asti ollut suvun vaalein)
Kahvit kaadoin kyllä komeasti pöydälle -.-'
En ole varmaan ikinä ollut niin paniikissa kuin sen mummon synttäreillä, onneksi se on ohi.

Tänään näin aikalailla samat sukulaiset uudelleen, sillä Luisin vanhempi sisko oli munuaiskivien poistoleikkauksessa, ja tottakai hirveä lauma sukulaisia tuli tueksi.
Tälläkertaa meni jo paremmin ; Estefania ilmoitti komeasti kaikille kuinka Reeta on hänen hyvä ystävänsä ( monet sanovat mua täällä Reetaksi) ja juttelin kauan Luisin asianajaja tätien kanssa kertoen Suomesta, vaihtovuodestani, opiskeluistani jne...

Lisäksi Luisin kielikoulun rehtori passitti minut tänään Luisin englannin tunnille apuopeksi :3 kyseinen rehtori luulee minua edelleen jenkiksi, vaikka olen puhunut hänen kanssaan suht paljon..


Lopuksi haluan valittaa Meksikon liikenteestä. Nyt ajokortin omaavana olen kiinittänyt siihen enemmän huomiota.
Ensinnäkin Ranskassa huomasin, että ranskalaisilla on joku liikenneympyrä fetissi ; niitä oli siellä ihan SAIRAASTI.
Mexico Cityssä en ole törmännyt vielä yhteenkään O.O SIIS OIKEESTI!!
Lisäksi etuajo-oikeutettukaista merkki puuttuu täältä aivan kokonaan!! Eikä kolmioitakaan liikaa ole.
Lisäksi pysähtyminen kielletty on tämännäköinen:

Netistä löysin myös muita kuvia, joita liitän tähän koska en ole omia oikein ottanut :P pari hauskaa videota kyllä löytyy mutta en jaksa laittaa niitä tänne (kestää ihan sairaasti) näette ne sitten kun tulen kotiin :)

hallintoalue Magdalena Contreras, jolla Luis asuu on aika vuoristoista ja tämän näköistä. Nuo talontäyteiset vuoret ovat upean näköisiä yöllä!!

Vaikka Coyoacan on kauniimpi ja pidän siitä enemmän löytyy Contrerasilta yksi asia johon vaihtarivuoteni aikana rakastuin.

METSÄ

Nimeltä los Dinamos, jossa voi oikeasti unohtaa olevansa suurkaupungissa....

En ole siis tehnyt oikeen mitään turisti kamaa vielä, suunnitelmissa on ollut käydä yhdessä taidemuseossa, johon ehkä huomenna jo mentäisiin.

RANDOM KUVIA RANSKASTA

Daphnén talo

Minä + ranskalaisia Parc Asterixissa

Joku iso avaruusraketti ilmailumessuilla

Kuvankaunis Provins

Asterix vartioi puistoaan

Maailman söpöin kirjakauppa

50th international Paris Airshow

Muistaako kukaan muu sitä ihanaa Asterix tarinaa johon tämä talo liittyy??

Meksiko ! ^_^

VAROITUS! Tää päivitys on paskaa suomea koska mun aivot on ihan sekasin englannista, ranskasta ja nyt espanjasta...

Ensiksi pitää kuitenkin puhua hieman vielä Ranskasta.
Viimeisenä päivänä siellä meninkin sitten yksin Val D'europe nimiseen ostoskeskukseen.
Ilman karttaa tai mitään tietoa millainen se on ja missä se on, muutakun että sen on pakko olla Val d'europe juna pysäkin lähellä.
Tottakai tulin ulos väärällä puolella pysäkkiä ja päädyin jonnekkin korpeen. Sitten aloin etsimään jotakin rakennusta joka näyttäisi ostoskeskukselta. Mutta tottakai etsin jotain, joka Suomessa menisi ostoskeskuksesta.
Päädyin paikallisen sairaalan pihaan!! -.-

Okei sitten kyllä löysin oikean paikan ehkä vartin etsimisen jälkeen. Shoppasin, sain tilattua itse ranskaksi ruokaa ja stalkkasin suomalaisia turisteja.
Olin kyllä huomannu, että olin ranskassakin melkein aina ainut blondi, mutta seurassa liikkuessa ei tapahtunut mitään.
Yksin oli AIVAN eri juttu O.O
Siis oikeasti !!
Meksikossa olin tottunut vislailuun, huuteluun ja ehkä joskus joku vastaan tulija iskee silmää.
Ranska oli toinen juttu!!
Ne tulee päälle !!
Sain ainakin 10 silmän iskua, joku tyyppi tuli puhuun ja yksi seuras puhuen jotain aina metroasemalle asti.
O.O
O.O
Mutta selvisin....

Ranskasta vielä sen verran että ne syö ankkaa ja lammasta iha koko aja. Ankka on iha sika raskasta...

Mutta nyt olen sitten jo Meksikossa :D
Lento meni hyvin, olin ystävällisen espanjalaisen homoparin vieressä.
Tosin ikkunapaikalla -.- okei oli ihan kiva katsoo maisemii joskus, mutta 10 tuntia !! -.-
Kävin kyllä sitten kerran jalottelemassa...

Kentällä mua oli vastassa poikaystäväni Luis perheineen; siis mukana oli vanhemmat, isosisko, sen tyttö, pikkusisko ja yksi serkku. Siitä mentiin suoraan syömään tacoja :3
Että mulla oli niitä ikävä! Vielä kun saan jostain lautasellisen pozolea niin olen onnellinen!
Tuli jo vähän sellainen APUVA olo O.O tuun tuntemaan niin paljon sen perheen jäseniä, ja sillä niitä riittää! Siis varmaan jotain 50 serkkua tai vastaavaa...
Ja tunnen oloni niin pitkäksi.
Kaikki sanoo, että Luis on kasvanut sillä ollaan nyt ihan saman pituisia.
Mutta olen päätä pitempi sen äitiä! :D
Tykkään Luisin kodista ihan sikana, se on pieni talo rumemmalla alueella, kun Coyoacan (alue jossa asuin vaihtari vuoteni) mutta se on kotoisa.
Mun hostien talo oli tosi "just for looks" ja kauheen hotellimainen, plus vessat ei ikinä toiminut. Täällä onneksi toimii :3

Lisäksi tää Luisin 8v pikkusisko ja 2v siskon tytär on YLISÖPÖJÄ! Pikkusisko oli piirtänyt mulle ihanan piirrustuksen ja tänä aamuna näytti mulle sen kouluvihkoja ja selitti kaikkee ja "opetti" mua pirtää jotakin sen koulu juttuja ja niitten koululeikkeja.
Sitten tää pienempi. Se puhuu vielä sellasta "vauva espanjaa" jota mun on tosi vaikee tajuta...
Lisäks se sanoo mua KASIAksi :D eilen illalla se änkes meidän huoneeseen ja tanssi täällä tunnin ajan :P se oli kattonu jotain lasten tanssi ohjelmaa ja hoki:
"Caida del muerte" vapaa käännös kuoleman kaatuminen ja kaatuili taiteellisesti maahan.
Se on oikeesti yks söpöimmistä kersoista joitan olen kohdannut.

Siis keskiviikkona aikalailla nukuin paitsi illemmalla menin Luisin mukaan sen enkun kurssille ja jäin aulaan sitä odottamaan.
Sen paikan johtaja tuli sitten kysymään multa englanniksi, että olenko muka paikallinen ja kun vastasin sujuvasti se tarjosi mulle töitä.
Kohteliaasti kieltäydyin.

Torstaina Luis meni vielä "kouluun" (joillekin saatanan ekstra kursseile yliopistoa varten)
Ja menin hosteille.
Ilmoitin heille, että tulen aamu 8 mutta kun saavuin aamu 8 kukaan ei ollut kotona ( vanhemmat oli heittämässä pikkusiskoja kouluun) paitsi vanhin host sisko täysin unessa, koska kaikki oli ollu silleen että " ei se ikinä täällä heränny niin aikasin, se tulee kuitenkin joskus 10" . Kyllä se sitten lopulta unenpöppörössä tuli avaamaan mulle oven...
Vaikka en aina tullut host maman ja siskon kaa toimeen heti kun näin ne tajusin kuinka hirvee ikävä mulla kuitenkin oli ollut niitä molempia...
Varsinkin kolmea ihanaa host siskoani <3
Kun pikkusiskon viimein tuli koulusta kotiin ne juoksi halaamaan mua niin lujaa, että perheen kissa jäi jalkoihin ja vinkaisi sika pahasti.
Käytiin vanhimman host siskoon kaa hakee mulle Coyoacanin keskustasta churro :3 ( NE ON MAAN PARHAAT CHURROT!) ja hengasin siskojen kaa päivän. Sovittiin että menen sinne su-ti ; en jaksa pakata matkalaukkuani niin menen vain pariksi yöksi.

Perjantai oli ehkä tän reissun paras päivä tähän asti.
Luisilla oli viimeinen ekstra koulupäivä ja menin sen mukana rakkaalle koulullemme CCH surille, jossa olin sopinut näkeväni yhden parhaista kavereistani Gabrielin kello 9 aamulla.
Herra Gabriel on aina jokapaikasta myöhässä, niin oli tälläkin kertaa ; kun kello tuli puol 10 päätin mennä Luisin kanssa koulu alueen sisälle, jonne minut ihme kumma päästettiin ilman "kouluhenkkareita"
Odotin siellä kierrellen aluetta ja muistellen ihanaa vaihtovuottani noin tunnin ajan, kunnes Gabs soitti ja ilmoitti VIHDOIN olevansa paikalla. Siihen mennessä olin syönyt sen tuliassuklaista raivopäissäni jo puolet. MUHAHAHAA

Jälleen näkeminen oli taas ihana. Meksikoon jäi minulta kolme ihmistä joille kerroin kaiken ja jotka lasken minulle TOSI läheisiksi ja Gabs oli todellakin yksi heistä.
Mentiin Starbucksiin, hengattiin ostarilla, juoruttiin ihan sikana, sitten mentiin CU ( ylipisto kampus alue) joka on rauhaisa, mutta ihanan urbaani hengaus paikka. Siellä syötiin Arkkitehtuuri alueen ravintolassa, koska Gabs aloittaa arkkitehtuurin opinnot syksyllä.

Siitä jatkettiin sitten San Angel nimiselle alueelle, jossa olin sopinut näkeväni Luisin ja vanhimman host siskoni ja pari Luisin kaveria. Gabs lähti kotiin ja me muut jatkettiin illanviettoa karaokeen.
WTF? Minä karaokessa -.- kun kuulin idean olin sillee että ei tuu onnistuu en saatana laula tai tanssi; jotenkin kuitenkin päädyin tekemään molempia.
Porukka oli aivan mahtava, Luisin kaverit on ihania ja yksi heistä laulaa jumalaisesti. Laulettiina aikalailla host siskon jaa enkuks duettoja, mutta lopulta laskuhumalassa youtuben avulla lauloun yksin Jonna Tervomaan version biisistä "Rakkauden Haudalla" . Siis tein tuon Meksikon yössä paikallisessa karaoke raflassa, joka oli täynnä Mexicaanoja... Sain kyllä tosi positiivisen vastaanoton xD
Taas yksi kokemus jota en ikinä unohda !!! :D Ja tuosta on ihan sikana kuvia...

Monet muut lauloivat salsaa jolloin meidän pöydästä yli puolet alkoivat tanssimaan.
En ole maininnut, että Luis on tosi hyvä tanssija ja yrittää aina opettaa mua. Opin hitaasti ja vastentahtoisesti, mutta kyllä opin ja tuonakin iltana tanssin vähän.

(loppu kirjoitettu meksikolaisella koneella)

Lauantaina oli Luisin ja taman poikaporukan maalaus/piirrustus tunti. Kaikki kolme niista maalaa ihan sika hyvin..tiedan pitaisi saada tanne kuvia...
Kaytiin myos katsomassa Man of Steel jonka olin jo pitkaan halunnut nahda.

Sunnuntaina tulin hosteille, jossa aion olla kaksi yota.
Tuntuu oudolta olla taalla, MIKAAN ei ole muuttunut. Mulla on vielakin oma sama pyyhe kylpparissa ja yhden makuhuoneen ovessa lukee Kaisa. Olen edelleen kuin perheenjasen, joka on mukavaa.
Sunnuntana kaytiin hyvassa buffetissa syomassa, ja katsottiin vanhimman siskon jaa leffoja ja juoruttiin.
Sama linja varmaan jatkuu maanantaina ja tiistaina.


Olen myos tehnyt jo kaksi pelottavaa meksikolaista asiaa.
Varmaan mainitsin vaihtariblogeissani kuinka ihmiset matkustaa taalla lavaautojen lavoilla, jotenkin eilen paadyin sinne.
Ei siina muuten mitaan, panikoin kylla pahasti (auto tosin oli hyvakuntoinen)
mutta kun paastiin Perifericolle joka on DF parhaita ja vilkkaimpia ajovaylia ( siina on kolme ¨kerrosta¨) niin nopeus kiihtyi lahelle 100. Siina vaiheessa pelkasin kuollakseni.
Lisaksi tuolle Perifericolle on rakennettu vastikaan se kolmas kerros, jonka takia jalankulku siltoja purettiin ja ne on vielakin valiaikaisessa tilassa.
Elikka osa niista on tosi heikossa hapessa huojuvia metalli hokotyksia, joiden alta menee hirvee liikenne  joka iheuttaa sen etta ne tarisee ihan helvetisti.
Lauantaina sitten taman Luisin poikaporukan kanssa mentiin yhden tollaisen sillan yli.
Olin ihan paniikissa ja tarrasin milloin kaiteesta ja milloin niista.
Mutta selvisin hengissa :D


Kaikki hyvin Meksikossa :)
Kaisa
aka Kasia